27 oravaa.

27 oravan tarina?
Kuvitustekniikat-kurssi.

Eli lyhyesti:
Jokainen valitsi eläimen (ja siitä yhden valokuvan), jota työstettiin koko kurssin ajan.
Joka kerta käytössä eri välineet, kullakin välineellä eläimestä tehtiin useita eri versioita; erilaisilla viivan tyyleillä eläimestä pyrittiin saamaan annettujen adjektiivien oloisia; mm. vihainen, lempeä, raivokas, laimea, utuinen jne.
Tarkoitus oli kokeilla mahdollisimman montaa eri välinettä ja kullakin välineellä mahdollisimman montaa eri tekniikkaa - jotta lopputuloksesta (=eläimestä) tulisi aina erilainen ja erinäköinen.

Kaikki kuvat piirrettiin saman, alussa valitun valokuvan perusteella. Jokaisessa kuvassa piti säilyä sama kompositio (=sommittelu) kuin valokuvassa, eli jokaisessa työssä eläimen piti olla samankokoinen ja samassa asennossa kuin alkuperäisessä valokuvassa.
Ei saanut tehdä ns. "Disney-kuvitusta" eli pyrittiin välttämään turhaa söpöstelyä - kuvien ei tarvinut olla vain lapsille suunnattuja satukirjahahmoja.
Aluksi piirrettiin lyijykynällä yksi mahdollisimman "näköinen" kuva ja siitä eteenpäin eläimen piti alkaa muistuttaa enemmän ja enemmän "kuvitusta" - eli ei enää haettu näköistä vaan kuvat saivat mennä todella kauaskin alkuperäisestä, kunhan jokaisesta kuvasta kuitenkin tunnisti eläimen; vaikka vain viitteellisesti.
Lopuksi kaikista kuvista koottiin kirja, "portfolio".

Ei, en laita tähän sentään koko kirjaa. Eiköhän 27 riitä.

Lyijykynää ja grafiittia...

Mustetta eri muodoissa...

Mm. tämä kuva sai kehuja - ja se onkin kyllä aika lutunen.
Ja itse asiassa puhdas vahinko: toisen tussipiirroksen
pohjapahviin tekemä kuvio. Happy accident.
Aika vähästä loppujen lopuksi oravan tunnistaa oravaksi...

 

Akryylejä...

Kuiva- ja öljypastelleja...

 (tässä vähän mustettakin lisäksi...)

 Ehdoton oma suosikki.
Pelkkiä sekalaisia viivoja kuivapastelleilla. I love it!

 Kollaasit olivat mulle ehdottomasti tuskallisimpia ja vaikeimpia.
En saanut oikein mitään aikaiseksi ja sekin vähän mitä sain, oli
aikamoista kuraa. Tuloksena skitso-oravia, jotka tuli painajaisiinkin.
Kollaasi - not my cup of tea.
Taaaiii... Ehkä se on jotain, mitä pitäisi treenata.
Sanoisi super-järkevä-ja-aikuismainen-aikuisopiskelija.

Taas kerran s-u-p-e-r-hyödyllinen kurssi!
En ehkä nauttinut jokaisesta työläästä sekunnista ja kaikista skitso-oravista, mutta nyt kun se on ohi nautin siitä, kuinka paljon sain kurssista irti: uusia tekniikoita, uusia ideoita, uusia välineitä, ammattitaitoista opetusta...
Alan mä varmaan jo kuulostaa rikkinäiseltä levyltä - mutta juuri tämän takia olen taas opiskelemassa!