lauantai 1. helmikuuta 2014

Samoista ideoista.



Nonni, ajattelee nyt moni - nyt se eukko on seonnut ihan totaalisesti.
On saanut jonkun suuruudenhulluuskohtauksen ja kuvittelee itsestään jokseenkin liikoja. Huh huh.





Tekemäni juliste vuodelta 2012.


















Samaa julistetta käytettiin myös viime vuonna.
Pallot piirsin muuten alusta loppuun itse.


Applen Mac 30v -mainos
parin viikon takaa.













No ei.
En ole seonnut enkä kuvittele itsestäni liikoja.

Kun näin Macin mainoksen ajattelin heti vappujulistettani parin vuoden takaa. En hetkeäkään kuvitellut olleeni Applen graafikoiden innostuksen lähde, vaan lähinnä mieleeni tulivat kaikenlaiset plagiointikeskustelut ja -syytteet kuluneen vuoden ajalta. Sinänsä kenties jo loppuunkaluttu aihe - ja osa tapauksista nyt oli aivan päivänselviä, se siitä. Kaikki minut tuntevat tietävät, mitä tällä hetkellä ajattelen eräästä merimakosta - tämä ei siis ole mikään puolustuspuhe kyseiselle firmalle.

Mutta kohu nosti esille myös kaikenlaisia sivuosan esittäjiä - ja yhtäkkiä kaikkien mielestä heidän töitään oli tavalla tai toisella plagioitu. Oli kaikenlaista oman taiteilijuutensa ja omaperäisyytensä korostajaa, oli Hellä Luikko-Sandmania (vai-mikä-se-nyt-oli) sun muuta. Jotkut kokivat olonsa vallan raiskatuksi.

Koska jonkun toisen ajatus oli niin lähellä heidän omaansa.

On kuitenkin fakta, että kaksi - tai kaksikymmentä - suunnittelijaa voi tulla toisistaan tietämättä, toisiaan kopioimatta hyvin samankaltaiseen lopputulokseen omassa suunnitteluprosessissaan.

Kukaan - ja toistan kukaan - ei enää tässä vaiheessa maailmankiertoa keksi mitään kokonaan uutta. Kaikki - ja toistan kaikki - on jo keksitty. Kukaan suunnittelija tai taiteilija ei ole enää sataprosenttisen omaperäinen eikä tule koskaan luomaan mitään, mitä joku toinen ei olisi jo joskus jollakin tavalla toteuttanut. Enkä tarkoita tällä sitä, että kaikki nykyään tai tulevaisuudessa tuotettu olisi jonkun toisen kopio - vaan sitä, että se aivan sataprosenttisella varmuudella on saanut vaikutteita jostakin tai joltakin.

Koko "luova ala" kuvataiteista musiikkiin perustuu vaikutteisiin. Jokainen ammentaa omista vaikuttimistaan, joku luonnosta, joku autoista, joku rakennuksista, joku musiikista, joku hieroglyfeistä. Se, mitä "luovan prosessin" lopputuloksena syntyy, on tekijän oma näkemys jostakin asiasta. Se ei ole kopio, mutta se ei myöskään ole mitään, mitä ei olisi koskaan missään nähty tai kuultu. Ikinä. Se on sekoitus tekijän omia aivoja ja tunteita ja sisäistä maailmaa sulatettuna yhteen kaikkien ulkoisten vaikutteiden kanssa. Ja tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että kukaan ei elä säkissä. Nykymaailmassa kukaan ei enää elä niin korvessa ja niin ilman yhteyttä ulkomaailmaan, että mikään tai kukaan ei pystyisi vaikuttamaan alitajuntaan. Vaikka et haluaisikaan, kaikki näkemäsi, kuulemasi ja haistamasi jää jonnekin - mielen sopukoihin, josta se sitten joskus putkahtaa; vaikket enää edes muistaisi mitä, missä tai milloin.

Jos maalari maalaa valokuvantarkan maalauksen maisemasta, onko se kopiointia? Onko maalari jotenkin omaperäisesti toteuttanut omaa visiotaan tai luonut jotakin uutta? Jos joku maalaa soppapurkin, onko se kopiointia ? Jos joku maalaa upean graffitin, onko se omaperäistä, onko se uutta?

Tuntuu, että musiikissa "vaikutteet" annetaan helpommin anteeksi kuin vaikkapa kuvataiteissa. Muusikoille on täysin luonnollista luetella kaikki mahdolliset muut muusikot ja biisit, jotka ovat vaikuttaneet heidän musiikkiinsa - ja kukaan ei pidä sitä minään. Kukaan ei sano, että kas, tuota samaa kolmen soinnun kuviota on kyllä käytetty jo ennenkin - tyyppihän plagioi. Täsmälleen samoilla soinnuilla voi syntyä jotain kiinnostavaa ja uudentyyppistä.

On myös jotenkin koomista, että kuvataiteilijan pitäisi yksityiskohtaisesti tilittää ja selittää ja yksilöidä kunkin teoksensa inspiraation lähteet - vaikka teos itsessään olisi täysin eri tyylinen, eri tekniikalla toteutettu ja erilaisen tunnelman omaava, kuin inspiraation lähteenä olleet teokset. Eihän muusikkokaan tee niin jokaisen uuden kappaleensa kohdalla.
Kopio on yksi yhteen samanlainen - ei etäisesti jotakin toista muistuttava, "samantyyppinen". Ja siinä on selvä ero - nimittäin jos tarkkaan katsotaan, jokaikinen uusi teos, uusi biisi, uusi logo ja uusi huonekalu muistuttaa etäisesti jotakin toista, jo olemassa olevaa. Plagioivatko kaikki siis toisiaan?

Vaikka sanonkin, että kukaan ei enää luo ikinä mitään uutta, se ei tarkoita sitä, etteikö kukaan voisi enää luoda mitään merkittävää. On paljon hyvää taidetta, paljon hyvää suunnittelua, paljon hyvää musiikkia - vaikka siinä ei varsinaisesti olekaan mitään konkreettisesti "uutta". Jokainen suodattaa kokemansa oman sisäisen suodattimensa kautta, ja lopputulos on silti jollakin tavalla "uusi ja erilainen", vaikka se olisikin "jo aiemmin tehty". Uusi näkökulma, uusi tapa tehdä, uusi tapa yhdistää asioita - se merkitsee. Ei se, että jokaikisen taideteoksen tai biisin tai graafisen suunnittelun tuotteen voikin käytännössä "purkaa osiin" ja havaita, ettei siinä itse asiassa mitään uutta ole - tuohan on ihan sama kuin sillä yhdellä siinä ja tuossa on ihan selvästi vaikutteita siitä-ja-siitä. Kuinka tylsää.

Tulee vielä monta taiteilijaa ja monta suunnittelijaa, jotka luovat jotakin merkittävää. Jotakin suurta ja omassa ajassaan merkityksellistä; jotakin, joka liikutta ihmismassoja - vaikka se ei olekaan mitään uutta, eikä todellakaan mitään täysin originaalia ja omaperäistä.

Lienee mennyt tajunnanvirraksi jo aikoja sitten - pointtini siis?
Applen mainoksessa idea on hauska; näyttää, mihin ensimmäinen Mac pystyi (piirtämään yksinkertaisen mustavalkoisen ilmapallon, lähinnä ääriviivat) ja mihin Mac pystyy nyt. Mutta miksi juuri ilmapallot - miksei vaikka kukkia tai värikkäitä kaloja?
No mitä sillä on merkitystä.
Applen graafikko nyt vain sattui ajattelemaan ilmpalloja - ilmapallot tai niiden kuvathan eivät ole kenenkään yksityisomaisuutta. Voin myös kertoa; ilmapalloja on käytetty kuvituksessa ehkä tsiljoona kertaa. Aivan kuten ruohoa, nurmikkoa, lintuja, kaloja, kukkia...
Jos joku haluaisi, voisi nähdä ilmapallojen toteutuksessa paljon samaa - no tottakai, molemmathan on piirretty koneella. Macillä. Mutta pitäisikö tässä nyt tuntea itsensä jotenkin raiskatuksi? Voi hyvää päivää. Ei tässä ole kyse plagiarismista. Ei Applen graafikko ole matkinut vanhaa julistettani.
Kaksi - tai kaksisataa - ihmistä voi aivan hyvin tulla toteuttaneeksi saman idean.
Voi kun Helläkin sen tajuaisi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti