Kesällä salaattiainesten kasvatus omassa pihassa onnistui niin hyvin, että innostuneena ajattelin ryhtyä viljelemään hyötykasveja ihan ympärivuotisesti. Ai että, kuinka kivaa talven mittaan syödä omassa keittiössä kasvatettuja rehuja! Niin terveellistä. Niin luonnonmukaista. Sitähän "kaikki" nykyään tekee.
Mitäs kaikkea sitä viljelisi?
Ajattelin ensin kokeilla yhtä kasvia ja kun (huom. ei 'jos') se alkaisi kasvaa, laajentaisin keittiöpuutarhaani muutamalla lisäkasvilla. Päätin aloittaa basilikalla. Tämä johtui mm. kommenteista kuten "basilika on todella kiitollinen kasvi" ja "basilika on niin helppo" ja "basilika nyt kasvaa ihan missä vaan".
Varma nakki.
Kohta sitä vedellään itse kasvatettua basilikaa kaksin käsin ja lapsille voi vain rennosti huikata: viittitkö leikata tosta ruukusta pari oksaa tähän pastakastikkeeseen.
Mitä tapahtui, en tiedä.
Ihan niinkuin elokuvissa homma ei mennyt.
Ohjeiden mukaisesta kastelusta ja kaikenlaisesta huolenpidosta huolimatta ihan kauhean isoon salaattiin näistä ei irtoa:
Kuvia ei ole photoshopattu: kaikki vihreä on aitoa.
Että ei yhtään lohduta basilikan kiitollisuus.
Mä en ainakaan kasvata keittiössä enää mitään.
:)
No, ainakin pidän taukoa.
PS. Postaamisen Nam.-otsikon alle voi kai myös lukea jonkinasteiseksi ironiaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti