No eivät varmasti tee, sanoin, kun kuulin tämän kommentin jokin aika sitten. Jalometallit eivät koskaan värjää ihoa, koskaan! Käytössä hopeakorut tummuvat, mutta eivät värjää ihoa; rihkamakorut taas värjäävät ihon, mutta eivät välttämättä itse tummu.
Näin selitin aivan
tuohduksissani. Onneksi
en sentään
alkanut epäillä keskustelukumppanini hopeakorujen valmistajaa, ennen kuin
tajusin - onhan aivan
mahdollista, että
hopeakoruja käytettäessä ihoon
tulee tummia jälkiä. Mutta
tummumat eivät
varsinaisesti
johdu hopeasta,
vaan hopean ja
jonkin muun -
aineen tai olosuhteiden - yhteisvaikutuksesta. Hopea materiaalina ei
siis itsessään tee tummumia ihoon, mutta
on joitain
syitä, miksi
näin saattaa kuitenkin käydä
- tässä postauksessa lyhyesti
muutamia esimerkkejä.
Jokaisella meillä ihon
pH ja ihon rauhasten
”erityksen” (mm. hien ja talin) koostumus on erilainen: joillakin nämä henkilökohtaiset ominaisuudet saattavat
aiheuttaa hopeakorun
nopeampaa tummentumista ja tummia jälkiä ihoon. Pääosin nämä
ovat
ominaisuuksia, joihin emme voi itse vaikuttaa, mutta
myös
jotkin lääkkeet
saattavat
aiheuttaa muutoksia
ihon pH:n ja ihon rauhasten
eritykseen. Lääkkeidenkin vaikutukset
ovat
henkilökohtaisia, eikä
esim. sama lääke aiheuta
samanlaisia reaktioita
kaikille käyttäjille.
Paitsi ihon
oma eritys, myös
erilaiset ilman
epäpuhtaudet, kosmetiikka ja
muut aineet
iholla saattavat
saada aikaan
värjäytymiä. Myös
runsas ja pitkäkestoinen hikoilu voi
saada hopeakorujen alle aikaan tummentumia: näin
voi käydä
esim. hikoillessasi viikon
etelänlomalla tai
juostessasi maratonia :-) Kesän
kuumuudessa hikoilun lisäksi
voi tummentumien aiheuttajaksi
paljastua merivesi
(lähinnä veden
suolaisuus) - vaikket
meressä uisikaan, on meri-ilmasto silti suolaista. Vaikka normaalisti
korusi ei
koskaan
värjäisi, niin joissain -
usein väliaikaisissa -
olosuhteissa niin
saattaa siis kuitenkin käydä.
Henkilöillä, jotka
ovat
työssään paljon rahan kanssa tekemisissä (esim. kaupan kassat),
käsiin jää
varsinkin kolikoista
paljon likaa
ja ”metallipölyä”, joka
kerääntyy korujen alle - tämä näyttää epäilyttävästi siltä, että korusi olisivat värjänneet.
Olen itsekin joskus törmännyt tähän ilmiöön - ja tuolloin hetken jo mietin, onko vihkisormukseni sittenkin pääsiäismunasta... :-) Myös erilaisten
metallikorujen käyttäminen yhtä
aikaa saattaa
aikaansaada hienon hienoa ”metallipölyä”:
jos eri metalliseokset
hinkkaavat kaulassa tai sormessa toisiaan, niistä
ajan mittaan
kertyvä
lika jää
tummaksi jäljeksi korujen alle.
Molemmissa tapauksissa
siis ”tummumat”
ovatkin likaa.
Syitä
”hopeakorujen aiheuttamiin tummentumiin” siis
on: älä pelästy,
jos yhtäkkiä hopeakorusi näyttääkin jättäneen ihoosi jäljen. Jos korusi on
suomalainen ja siitä
löytyy asianmukaiset
pitoisuusleimat,
korusi on
aito hopeakoru!
Kaikki yllämainitut olosuhteet ovat
usein syynä myös hopeakorun tavallista nopeampaan tummumiseen. Kaikkihan muistamme, että hopea tummuu
AINA - se
on hopean ominaisuus, jota
ei voi
millään ”poistaa”,
eikä se liity millään tavalla hopean pitoisuuksiin:
tummumiseen kuluva aika
riippuu olosuhteista. Yleensä hopeakorut tummuvat
käytössä
silminnähtävästi
vasta
useiden käyttökertojen
jälkeen, mutta joillakin oman
ihon pH aiheuttaa tummumisen huomattavasti nopeammin. Muutamalla tutullani
hopeakorut tummuvat aivan
tummiksi jo
parin käytön
jälkeen ja
esimerkiksi siskollani korut
tummuvat käytössä
huomattavasti
nopeammin kuin
itselläni. Korujen ”tummumisnopeus” on
siis henkilökohtaista, eikä tummumisen estämiseen ole mitään poppaskonstia
- mutta,
kuten
jo mainitsin, myös
yllä luetellut olosuhteet
saattavat väliaikaisesti
nopeuttaa hopeakorujen tummumista.
Jos satut
kuulumaan siihen ihmisryhmään, jolla hopeakorut
tummuvat
käytössä todella nopeasti,
voi korujen huuhtelemisesta aina käytön
jälkeen olla apua. Moni epäilee kun
sanon, että korujen huuhtelu
todella auttaa
- jos et
usko,
kokeile! Se
vie aikaa
vain muutamia kymmeniä sekunteja
ja vähän
vaivaa,
mutta huuhtelun jälkeen
korusi on
hieman kiiltävämpi - sitä ei toki tietenkään
ole ”kiillotettu”, mutta se on puhdas! Ja kyllä, ihon epäpuhtaudet näkyvät korussassi, vaikket niitä paljain silmin erotakaan. Ja koska
koruun jääneet
ihon epäpuhtaudet
on pesty
pois, se tummuu myös laatikossa hitaammin.
Tee siis näin: kun otat korun pois, vie se hanan alle ja huuhtele juoksevan veden alla - voit sormilla kevyesti ”hieroa” sitä, jotta epäpuhtauden irtoavat helpommin. Useista täysin vastakkaisista suosituksista huolimatta käytän itse välillä huuhtelussa Fairyä tai aivan tavallista nestesaippuaa; lisään pienen pisaran saippuaa sormiin ja hieron korua saippualla todella kevyesti - näin myös rasvan saa pois korun pinnasta. Koska hyvinkin voimallista vastustusta esim. Fairyn käyttöön korujen puhdistuksessa ilmenee, en missään nimessä suosittele sen käyttöä - mutta halusin kertoa, miten itse toimin… Tähän ”huuhtelusessioon” menee siis aikaa alle puoli minuuttia, mutta se pidentää hopeakorujen kiillotusväliä huomattavasti! Huuhtelua suosittelen aivan kaikille, mutta erityisesti siis nopeaa tummumista harmittelevien kannattaa kokeilla. Ja muistahan, että huuhtelu tehdään siis vain ho-pe-a-ko-ruil-le: hanan alle ei viedä nahkanauhoja tai puuhelmiä eikä aitoja helmiä ryhdytä pesemään Fairyllä…!! :-)
Tee siis näin: kun otat korun pois, vie se hanan alle ja huuhtele juoksevan veden alla - voit sormilla kevyesti ”hieroa” sitä, jotta epäpuhtauden irtoavat helpommin. Useista täysin vastakkaisista suosituksista huolimatta käytän itse välillä huuhtelussa Fairyä tai aivan tavallista nestesaippuaa; lisään pienen pisaran saippuaa sormiin ja hieron korua saippualla todella kevyesti - näin myös rasvan saa pois korun pinnasta. Koska hyvinkin voimallista vastustusta esim. Fairyn käyttöön korujen puhdistuksessa ilmenee, en missään nimessä suosittele sen käyttöä - mutta halusin kertoa, miten itse toimin… Tähän ”huuhtelusessioon” menee siis aikaa alle puoli minuuttia, mutta se pidentää hopeakorujen kiillotusväliä huomattavasti! Huuhtelua suosittelen aivan kaikille, mutta erityisesti siis nopeaa tummumista harmittelevien kannattaa kokeilla. Ja muistahan, että huuhtelu tehdään siis vain ho-pe-a-ko-ruil-le: hanan alle ei viedä nahkanauhoja tai puuhelmiä eikä aitoja helmiä ryhdytä pesemään Fairyllä…!! :-)
Jos todella rakastat hopeakorujasi, haluat
niitä käyttää
nopeasta tummumisesta
huolimatta
ja olet valmis näkemään paljon vaivaa,
voit luonnollisesti
kiillottaa hopeakorusi aina
muutaman käyttökerran jälkeen. Tämä
on hieman työläämpää, mutta… Usein tapahtuvaan kiillotukseen käytetään ehdottomasti kiillotusliinaa, ei rumpukiillotusta tai muuta liian kuluttavaa. Kiillotukseen
saat lisää vinkkejä mm. verkkokauppani Tietoa
koruista -sivulta.
Hopeakorut on myös
mahdollista
pintakäsitellä
- mm. kultaus tai
rodinointi -
mutta tämä
vaihtoehto
a) ei ole ”lopullinen”: esim. kultaus
kuluu käytössä
ajan mittaan pois, b) maksaa: design-hopeakoru ja
sen kultaus aina uudelleen maksaa todennäköisesti
yhtä paljon kuin
aito kultakoru
ja c) vaikuttaa
korun ulkonäköön: jos et
pidä kultaisista
koruista, miksi kultaisit hopeakorusi? Pintakäsittely
ei siis mielestäni
ole hopean nopeaan tummumiseen mikään ”ratkaisu”.
Myöskään esim. kehottaminen siirtymään valkokultaisiin koruihin ei liene asiallista:
hintaero
hopeakoruihin nähden on huomattava ja tyylimaailma on
aivan erilainen. Mutta jos mikään niistä yllämainituista syistä joihin voit itse vaikuttaa ei päde tilanteeseesi, etkä halua käyttää tummuvia koruja - noh, silloin ainoa vaihtoehto on siirtyä hopeasta muihin metalleihin. Karua.
Tässä koruasiat
tällä kertaa
- toivottavasti joku tummentumien kanssa pähkäilevä
sai edes hieman apua tästä
kirjoituksesta…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti