Hetken häkellyksen jälkeen tajusin taas, kuinka loistava kysymys tämä on!
Juuri tällaiset kysymykset kertovat, millaisista asioista koruja rakastavat
ihmiset todellisuudessa ovat kiinnostuneita. Ne asiat, joita korujani
esitellessäni kerron koruista ja jalometalleista, eivät välttämättä olekaan
sitä eniten kaivattua informaatiota… Näin jälkikäteen ajateltuna en itse
asiassa olekaan aivan varma tarkoittiko kysyjä nimenomaan ”leimojen
väärentämistä” (eli ikään kuin allekirjoituksen väärentämistä) vai huijausta
jalometallin pitoisuudessa (esineen jalometallipitoisuus on alhaisempi kuin
mitä pitoisuusleimassa kerrotaan) - tätä en ehtinyt tarkemmin kysellä kaikessa
kiireessä - ja siksi sivuan tässä yleisluontoisesti molempia.
Mitä siis vastasin?
Yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen kysymykseen on: kyllä voi. Lähes kaikissa asioissa on kuitenkin se ”mutta” ja niin tässäkin - toivon siis, että luet hieman pidemmälle, jotta voit itse päätellä onko leimojen väärentäminen kovinkaan todennäköistä. Jos jalometallit tai niiden leimaus eivät sano sinulle mitään, voit lukea hieman pohjatietoa vaikkapa aiemmista kirjoituksistani.
Yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen kysymykseen on: kyllä voi. Lähes kaikissa asioissa on kuitenkin se ”mutta” ja niin tässäkin - toivon siis, että luet hieman pidemmälle, jotta voit itse päätellä onko leimojen väärentäminen kovinkaan todennäköistä. Jos jalometallit tai niiden leimaus eivät sano sinulle mitään, voit lukea hieman pohjatietoa vaikkapa aiemmista kirjoituksistani.
Lain mukaan Suomessa valmistetuissa jalometallituotteissa tulee
pitoisuusleiman (kolmen numeron sarja, joka kertoo korun jalometallipitoisuuden
promilleina, esim. 925) lisäksi olla nimileima. Nimileima on iso kirjain tai
kirjainten yhdistelmä, joka kertoo, kuka tuotteen on valmistanut tai
valmistuttanut (esim. CES). Oikeuden nimileimaan (ja pitoisuusleiman käyttöön)
myöntää lakia valvova viranomainen Tukes - kuka tahansa ei siis voi haluamiaan
nimikirjaimia tekemäänsä koruun lyödä. Tukes ylläpitää nimileimarekisteriä,
joka löytyy mm. osoitteesta http://nimileima.tukes.fi/ - mikäli korussasi oleva
kirjain/kirjainsarja löytyy rekisteristä, voit olla varma, että korusi
jalometallipitoisuus on sitä mitä leimassa luvataan. Tukes valvoo ja tarkistaa
rekisterissä olevien toimijoiden tuotteita ja niiden jalometallipitoisuuksia.
Pitoisuus- ja nimileima tehdään esim. koruun pienellä työkalulla, joka
teetetään alan ammattilaisella: leimatyökaluja ei löydy kaupan hyllyltä, eikä
ilman asianmukaista ammattitaitoa ja työkoneita ”leimasinta” pysty itse
valmistamaan. Itse leimatyökalua - esim. toisen valmistajan
kirjainyhdistelmällä - et siis pysty väärentämään. Vaikka jostain
asianmukaisen työkalun saisitkin, et pysty käyttämään toisen nimissä olevaa
kirjainsarjaa jäämättä siitä kiinni ennen kuin ehdit edes tienata.
Entä sitten pitoisuuden ”väärentäminen” eli tuotteen jalometallipitoisuus
on todellisuudessa toista, mitä leimassa väitetään? Teoriassa jälleen täysin
mahdollista. Tulee kuitenkin huomioida, että käytännössä jalometalliseosten
valmistaminen ei ole aivan ”kaksi desiä maitoa, yksi desi jauhoja” -tyyppistä
touhua, joten kannattavaksi liiketoiminnaksi tämäntyyppisen huijauksen saaminen
vaatii myös jonkin verran investointeja. Ilman ammattitaitoa tehdyt
”sekoitukset” taas näkyvät pian jo metallin ominaisuuksissa.
Itse uskon, että kukaan, joka Tukesin rekisterissä on, tuskin käyttää omia
leimojaan ja leimausoikeuttaan väärin: se olisi paitsi ammatillinen myös
liiketoiminnallinen itsemurha.
Jos haluat olla aivan sataprosenttisen varma, että koru on sitä mitä myyjä
sinulle lupaa, ostat korun, jossa on pitoisuuden kertova leima ja Tukesin nimileimarekisteristä
löytyvä nimileima. Suomessa Tulli ja muut viranomaiset tekevät tehokasta
yhteistyötä, joten myös Suomessa myytävät ulkomailta tuodut pitoisuusleimatut
korut useimmiten ovat sitä mitä sinulle luvataan.
Teoriassa siis ”leimoja voi väärentää”, mutta käytännössä suomalaisten
korujen ja koruvalmistajien ollessa kyseessä se on enemmän kuin
epätodennäköistä. Kuten aiempia kirjoituksiani lukeneet tietävät, ulkomaisista
koruista voi löytyä lähes millaisia ”leimoja” tahansa, eivätkä ne vielä takaa
vaikkapa hopeakorun aitoutta. Valitettavasti jalometallien pitoisuutta tai
aitoutta et pysty itse kotikonstein testaamaan, mutta joitakin aivan yleisiä
vinkkejä esim. korujen pintapuoliseen tutkailuun on: niistä voit lukea
aiemmasta kirjoituksestani (ks. otsikon ’Hopea ja korut’ alta).
Lisää tietoa jalometalleista ja niiden leimauksesta löydät mm. Tukesin
sivuilta www.tukes.fi (Toimialat -> Jalometallituotteet).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti